Teksti: Sakari Sarkimaa, Juhlapuhe: Mikko Sakari Sairanen
Sairasten sukuseura juhli 30-vuotista toimintaansa Imatran kylpylässä 9.8.2025. Juhlapuhuja vertaili tekoälyä ja sukua toisiinsa: mummo ja ukki vievät voiton tekoälystä 6-0.
Juhlassa sukuseuran puheenjohtaja Sari Suurinkeroinen – mummi hänkin – sai Suomen Sukututkimusseuran korkeimman huomionosoituksen. Luumäeltä kotoisin oleva, Elimäellä asuva viiden lapsen äiti ja kymmenen lapsenlapsen mummi, lääkäri Sari Suurinkeroinen on toiminut koko 30 vuoden ajan sukuseuran hallituksessa. Hän on ollut eri aikoina sihteeri, rahastonhoitaja, kirjatoimikunnan jäsen sekä puheenjohtaja. Hän aloitti sukututkimuksen jo 1980-luvulla.
Suomen Sukututkimusseura palkitsi hänet hopeisella ansiomitalilla ja kunniakirjalla. Kyseessä on korkein suomalaisen sukututkimuksen kunnianosoitus. Ansiomerkin luovutti sukuseuran ensimmäinen puheenjohtaja Mikko Sakari Sairanen.
Hän totesi, että Sari Suurinkeroinen toi DNA-tutkimuksen seuran toimintaan. ”Kun eri isälinjojen miehille on tehty DNA-testejä, on saatu tarkennettua kuvaa Sairasten historiasta. Tämä on luonut uudenlaista kuvaa perimästämme. Niistä on jaettu tietoa suvun aluetapaamisissa”, Mikko Sairanen totesi.
Yhden miehen jälkeläisiä
Sukututkija Pia Hyökyvaara (o.s. Sairanen) selosti historialliseen sukututkimukseen ja Y-DNA-kartoitukseen perustuvien tutkimustensa tuloksia Sairasten sukulinjoista. Hän selvitti muun muassa, miksi kaikki Sairaset eivät välttämättä ole geneettisiä sukulaisia. Taustalla voi olla eri sukuhaarat, nimien vaihdokset, avioliitot, ottolapset, lehtolapset ja vävyt, jotka ovat ottaneet talon nimen itselleen.
Tutkimuksista hän on raportoinut myös blogikirjoituksissaan https://juureton.fi/2020/02/09/yhden-miehen-jalkelaiset-kerimaen-ja-johanneksen-sairaset/ ja https://juureton.fi/2022/03/11/mista-ovat-sairaset-kotoisin/.
Neljä puheenjohtajaa
Teollisuusneuvos ja Domus-keittiöiden perustaja Petter Sairanen perusti Sairasten sukuseuran vuonna 1995. Seuran 30 vuoden toimintaan on mahtunut neljä puheenjohtajaa, Mikko Sakari Sairanen, Väinö Sairanen, Mikko Markus Sairanen ja Sari Suurinkeroinen. Heidät palkittiin kokouksessa kukkasin ja seuran uudella T-paidalla, jossa on seuran logo ja teksti ”Sairaan hyvä suku”. Uutuuspaitoja jaettiin tilaisuudessa myös niitä tilanneille.
Suurinkeroinen valittiin edelleen puheenjohtajaksi. Hallituksen jäseniksi valittiin Pirjo Falkstedt (Savonlinna), Jukka Nokelainen (Kajaani), Eetu Sairanen (Sipoo), Sakari Sarkimaa (Espoo), Ulla Silventoinen (Lahti) ja Jarno Skogman (Vantaa).
Mummo vastaan tekoäly
Mikko Sakari Sairanen piti juhlapuheen, jossa hän vertaili tekoälyä ja sukua toisiinsa.
”Hyvät sukuseuran jäsenet, hyvät ystävät,
On ilo ja kunnia saada puhua teille tässä juhlassa, joka tuo meidät yhteen suvun, muistojen ja jatkuvuuden äärelle.
Elämme maailmassa, jossa muutos tuntuu nopeammalta kuin koskaan ennen. Meitä ympäröivät uudet teknologiat, sovellukset ja järjestelmät, joita ei ollut olemassa vielä muutama vuosi sitten – ja joiden nimetkin välillä unohtuvat jo ennen kuin ehdimme oppia käyttämään niitä.
Tekoäly on yksi näistä mullistavista voimista. Se tekee töitä puolestamme, kirjoittaa tekstejä, ratkaisee ongelmia ja jopa oppii ajatuksiamme ennakoiden. Se on tehokas, älykäs ja jatkuvasti kehittyvä.
Mutta silti, kaiken tämän kehityksen keskellä, minä uskon, että jokin pysyy: inhimillinen viisaus. Ja juuri sitä meillä on – tässä suvussa.
Tekoäly osaa kyllä yhdistellä tietoa, mutta suku yhdistää ihmisiä. Tekoäly voi muista miljoona sanaa, mutta isovanhemman sanottu viisaus jää sydämeen loppuelämäksi. Tekoäly ei tunne rakkautta, myötätuntoa tai muistoja – mutta me tunnemme. Me muistamme, miten jotakin lausuttiin, miltä mummon pulla tuoksui, miten ukin neuvot annettiin vähemmän sanoilla ja enemmän katseella.
Sukupolvien ketju, johon me kaikki kuulumme on paljon enemmän kuin mikään algoritmi voi koskaan ymmärtää. Se on täynnä hiljaista tietoa, arkea, yhteyttä, naurua, surua – ja rakkautta, joka ei tarvitse päivityksiä pysyäkseen ajan tasalla.
Tulevaisuus tuo tullessaan varmasti yhä enemmän teknologiaa, mutta uskon, että mitä pidemmälle menemme, sitä tärkeämmäksi tulee myös kysymys: Mikä meissä säilyy ihmisenä? Mikä meissä on aitoa? Ja siihen kysymykseen suvulla on aina vastaus.
Hyvät kuulijat, tänään olemme yhdessä, tässä hetkessä, kiinni juurissamme ja samalla kasvot kohti tulevaa. Ja jos tekoäly joskus kysyy minulta: ”Mikä on suvun tarkoitus?” Minä vastaan: ”Se on vähän kuin mummon resepti – ei löydy netistä, ei sovi koneen logiikkaan, mutta toimii aina, kun tekee rakkaudella.”
Kiitos teille – ja kiitos tälle suvulle, joka pitää meidät ihmisinä myös tekoälyn aikakaudella.
Aloitin puheen runolla ja päätän sen myös runolla, jonka kirjoitin samalla, kun mietin mitä tahtoisin kertoa ajastamme ja suvustamme.
Haluan kiittää postuumisti myös teollisuusneuvos Petter Sairasta, joka oli vahvasti sukuseuran tukena niin henkisesti kuin taloudellisestikin seuran alkuvuosina.”
